On arvioitu että vuonna 2017 suomalaisia Twitter-käyttäjiä oli 500 000. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy useita. Tässä kerron omia kokemuksia ja vinkkejä Twitterin käytöstä lähinnä tapahtuman järjestäjän näkökulmasta ja sisällön julkaisijana. Ei niinkään muiden seuraajana, vaikka usein tuntuu, että se on suurin syy miksi käytän kyseistä palvelua.

Mitä minä tiedän Twitteristä?

Olen devaaja, joka käyttää Twitteriä päivittäin. Twiittaan eniten omalla tililläni ja joskus työnantajan. Hoidan myös Helsingin WordPress-yhteisön tiliä. Olen myös ylläpitänyt kahtena vuotena Helsingissä järjestetyn WordPress-seminaarin WordCampFinland-tiliä sekä 2019 pidetyn pohjoismaiden yhteisen seminaarin WordCampNordic-tiliä. Lisäksi minulla on viisi muuta, mutta ne ovat automatisoituja ja ovat twiittaileet sisältöjä RSS-lähteistä itsenäisesti jo yli viisi vuotta.

Perusasiat kuntoon

En kerro tässä Twitterin perusohjeita, mutta voisin mainita niistä pari asiaa joista kaikki twiittailijat eivät vaikuta olevan tietoisia.

Jos twiitti alkaa @käyttäjänimellä, niin se näkyy vain niille käyttäjille jotka seuraavat sekä sinun tiliäsi että tiliä jonka mainitset. Pyri siis kirjoittamaan niin ettei viestisi ala käyttäjänimellä. Jos viesti kuitenkin alkaa käyttäjänimellä ja haluat sen näkyvän kaikille seuraajillesi, lisää käyttäjänimen eteen esimerkiksi piste.

Häsät voi erotella eri merkeillä (esim. #sarjakuva-albumi ja #kesä:n). Itse tykkään, kun häsät on selkeästi eroteltuina, mutta on palveluita, joilla saa kaksoispisteen muutettua näkymättömäksi merkiksi. Joskus sorrun lisäämään liian monta häsää. Joidenkin mielestä kolme on enimmäismäärä.

Lisää näkyvyyttä

Suomessa on aika helppo saada tietty häsä trendaamaan sekä Twitterin viralliseen listaan että muiden laatimiin listoihin kuten Trends Suomi, Pinnalla ja Twiitit.

Jos kyseessä on joku tapahtuma kannattaa twiitata paikan päältä että osallistujat retwiittaisivat ja julkaisisivat myös omaa sisältöä. Älä siis tee ainoaa postausta vasta seuraavana päivänä tyyliin ”kiitos eilisestä”, koska silloin tilanne on jo ohi. Kannattaa aktiivisesti retwiitata ja kommentoida osallistujien twiittejä tapahtuman virallisella tilillä – se saattaa innostaa heitä jakamaan enemmän sisältöä.

Seuraavana päivänä voi kiittää osallistujia, kommentoida muiden twiittejä ja jakaa slidet – näin saa helposti tapahtuman nostettua uudestaan esille jotta mielenkiinto seuraavaan tapahtumaan nousisi.

Kun valitset tapahtumalle häsän, niin kannattaa tarkistaa onko sitä jo käytetty. Usein riittää, että Suomessa lisää häsänä käytettävän sanan perään ”FI” että siitä saa uniikin ja suomalaisille suunnatun. Vältä vuosilukujen käyttöä häsässä – valitse sellainen jota voit käyttää joka vuosi ja jolla on helppo selata ja nähdä minkälainen tapahtuma oli edellisenä vuonna.

WordCamp-seminaarissa jouduimme pääorganisaation vaatimusten takia valitettavasti vaihtamaan koko tapahtuman nimen WordCamp Finlandista WordCamp Helsingiksi jolloin myös häsä vaihtui #wcfi:stä #wchel:ksi mikä tavallaan hävitti historian monilta jotka eivät tienneet tästä muutoksesta.

On hyvä selkeästi mainita häsä tapahtuman virallisen Twitter-tilin kuvaustekstissä, esityksissä ja myös mahdollisissa julisteissa etteivät osallistujat vahingossa ala käyttää erilaisia sanoja tai muunnoksia häsästä.

Valmistaudu ja sovi pelisäännöt

Tapahtumaan kannattaa valmistautua viimeistään edellisenä iltana. Parasta on jos saat selata slidet läpi ennen esitystä. Selvitä kaikki käyttäjänimet ja puhujan aiheeseen liittyvät häsät.

WordCamp-seminaareissa minulla on ollut lista kellonaikoineen, jossa noin 50 valmista twiittiä. Toki joskus muokkaan niitä juuri ennen julkaisua ja usein lisään jotain mitä puhuja on sanonut, mutta perusasiat ovat olleet valmiina. Kirjoitan listan Google Docsiin, koska sinne minulla on pääsy sekä läppärillä että puhelimella., Tällöin yhtenä seminaarin järjestäjänä, joka välillä joutuu yllättäviin tehtäviin, minun ei koko ajan tarvitse raahata läppäriä mukana, vaan voin tarvittaessa hoitaa twiittaukset helposti myös puhelimella.

Tässä esimerkki jossa muokkasin ennalta suunniteltua twiittiä juuri ennen julkaisua koska tilanne oli hieman koominen kun oli kyse saavutettavuudesta eikä yleisö nähnyt puhujaa kovin hyvin. Twiitissä on samalla hyvä esimerkki siitä että Twitter-tilin käyttäjänimen turhaa vaihtoa kannattaa välttää: @celia_kirjasto-tili on vaihtanut tilinsä nimeä @celia_gov:ksi ja siksi twiitissä mainittu vanha nimi ei enää ole linkki.

Nice #a11y demo by @miikkavento before his talk about #Accessibility in action – Case @celia_kirjasto. Can you see him? #WCAG #WCHEL pic.twitter.com/9LxdJanipz

— WordCamp Finland (@WordCampFinland) April 21, 2017

Seminaareissa meitä oli kaksi, jotka hoiti twiittailuja. Taisteluparina oli loistava Kirsi. Jotta emme julkaisisi samaa asiaa kahdesti sovimme, että Google Docsissa muutetaan ensin kyseinen teksti harmaaksi ja vasta sitten se julkaistaan. Näin toinen näki mitä toinen oli julkaisemassa tai oli jo julkaissut.

Ennalta suunniteltujen twiittien lisäksi kannattaa keksiä twiittejä myös lennossa:

There's also some stickers! Are your laptops as excited as we are? #wcfi #wordpress pic.twitter.com/1pGm80LWOQ

— WordCamp Finland (@WordCampFinland) April 14, 2016

Panosta sisältöön

Nykyään twiitteihin kannattaa aina lisätä valokuva ellei julkaise linkkiä josta näkyy esikatselu (tarkista etukäteen miltä jaetut linkit tulevat näyttämään Twitterin omalla Card validatorilla – vaatii sisäänkirjautumisen). Ilman kuvaa tai linkin esikatselua twiittiä tuskin huomaa muiden joukossa.

Yksi yleinen tapa seminaareissa on ottaa kuva puhujasta kun esillä on joku mielenkiintoinen slide. Mainitse aina puhuja twiitissäsi (tyyliin ”Nyt @se-ja-se kertoo #tästä-ja-tuosta”) tai jos teksti käsittelee enemmän slidessä mainittua asiaa voit tägätä puhujan itse kuvaan.

On hyvä idea ottaa etukäteen sellaisia valokuvia, joita voi käyttää useassa eri yhteydessä. Tällaisia ovat esimerkiksi yleiskuva salista tai lähikuva seminaarissa jaettavista tarroista. Kuvat kannattaa ottaa vaakatasoisina koska Twitter näyttää sellaiset paremmin.

Seuraavassa kolmessa twiitissä käytin samaa valokuvaa, koska kaikissa oli kyse samasta talosta jossa Microsoft Flux sijaitsee. Valokuvan otin kun kävimme tutustumassa paikkaan. Sää muina kertoina ei ollut yhtä hyvä kuin kuvassa. Nämä kolme twiittiä on tosin julkaistu jopa vuoden välein, joten tuskin kukaan huomasi että kuva on sama tai edes että sää kyseisenä päivänä ei ollut yhtä hyvä kuin kuvassa.

See you soon here at @MSFTFlux for #wcfi Workshops and Contributors Day. https://t.co/UJEsZzsOuc #WeAreInFlux pic.twitter.com/6vcDEcJJz7

— WordCamp Finland (@WordCampFinland) April 16, 2016

Are you not here? You don’t know what you’re missing. This day is like the cherry on the cake for #WCHEL. #wpfi pic.twitter.com/NhJQI4SCOF

— WordCamp Finland (@WordCampFinland) April 22, 2017

Thank you @MSFTFlux for helping the #WordPress community by letting us again have our meetup at your awesome place. ❤ #wpfi pic.twitter.com/5Fax8WSJlL

— WordPress Helsinki (@WPHelsinki) April 4, 2018

Muista saavutettavuus! Kytke Twitter-tilin asetuksissa päälle ominaisuus että voit lisätä kuvaavan tekstin jokaiselle kuvatiedostolle. Kirjoita kuvausteksti jokaiselle julkaistulle kuvalle – selitä siis mitä kuvassa on. Kyseinen teksti näkyy (tai luetaan) vain niille käyttäjille joiden selain lukee kuvien vaihtoehtoiset tekstit eli alt-tekstit.

Älä automaattisesti jaa sisältöjä muista palveluista Twitteriin. Facebook-linkit vievät usein virhesivuille (syynä ehkä että ne on luotu mainoksina tietylle kohderyhmälle johon kaikki eivät kuulu) ja Instagram-linkit eivät näytä esikatselukuvaa, vaikka koko palvelun idea on kuvien jakaminen. Tee omat postaukset erikseen jokaiseen palveluun sen palvelun käytäntöjen mukaisesti ajatellen palvelun käyttäjiä.

Vältä mainitsemasta kuinka monta seuraajaa tililläsi on. Ei se kiinnosta muita.

Toista ja nosta esille

Jos jaat esim. linkin blogiartikkeliin, joka on mielestäsi erittäin hyvä, älä kerro siitä vain yhdellä twiitillä. Twiittaa sama linkki ainakin pari kolme kertaa ehkä vuorokauden tai kahden välein. En tiedä onko hyvä muuttaa twiitin tekstiä tai pitää samana, että ne jotka ovat klikanneet linkkiä eivät tee sitä uudestaan ja pahoita mieltään, kun huomaavat että kohde on jo tuttu. Mutta tärkeintä on kuitenkin, että jaat linkkisi uudestaan ja saat lisää klikkauksia. Muuten asiasi saattaa mennä monelta ohi. Ja muista päivittää artikkeleitasi, kun saat uutta tietoa ja jaa ne uudestaan.

Uudelleen twiittauksiin voi hyödyntää TweetDeckiä. Sillä on helppo ajastaa twiitit. Kannattaa asettaa ajankohta ennen itse sisällön kirjoittamista ettei ajastus unohdu ja vahingossa julkaiset twiitin heti. Ajastuksien sisällön kanssa kannattaa olla varovainen. Olisi kamalaa jos olet seminaariin jälkeiselle aamulle ajastanut esimerkiksi ”kiitos teille jotka teitte eilisestä jännittävän” jos joku on sattunut saamaan sairauskohtauksen, joka on vaatinut ambulanssia. Valitettavasti TweetDeck ei tue alt-tekstien lisäämistä kuville, joten kannattaa harkita sen käyttöä jos twiittaat kuvan, koska silloin saavutettavuus kärsii. Linkkien jaossa ei ole vastaavaa ongelmaa. TweetDeckiä kannattaa ehdottomasti hyödyntää eri häsien seurantaan.

Voit nostaa jo julkaistuja twiittejäsi uudestaan seuraajiesi fiideihin kun kommentoit omaa twiittiäsi. Voit vaikka kirjoittaa vähän lisäinfoa asiasta iltapäivällä tai seuraavana aamuna. Silloin alkuperäinen twiittisi sekä uusi kommenttisi näkyy samaan aikaan seuraajillesi ja olet helposti nostanut heidän eteensä näkyvän postauksen jonka he varmemmin huomaavat.

Esimerkki jossa seuraavana aamuna lisätty lisätietoa kommenttina että alkuperäinen twiitti saisi enemmän näkyvyyttä kun se nousi uudestaan seuraajien nähtäväksi:

Täältä näkee missä Suomessa ja maailmalla on #WordPress-juhlia: https://t.co/WwSyZ1Pckn #wpfi #wp15

— Kenda (@kenda_x) April 13, 2018

Älä mokaa

Älä koskaan poista twiittiä! Jos käyttäjillä on Twitter avoinna selaimessaan, niin twiitti on jo saattanut näkyä heille. Jos poistat twiitin, niin nämä käyttäjät eivät voi tykätä tai retwiittaa sitä vaikka he sen vielä näkevät. Kirjoitusvirheitä tapahtuu ja tuskin kukaan alkaa niistä valittamaan.

Jos nyt kuitenkin kirjoitusvirhe tekee viestistä asiattoman tai loukkaavan kannattaa se tietenkin poistaa. Silloin voi kirjoittaa uuden twiitin, jossa avoimesti kertoo asiasta ja pahoittelee virhettä. Joku on nimittäin saattanut ottaa siitä kuvakaappauksen ja jakaa sen netissä. Kannattaa siis välttää mahdolliset somegatet ennen kuin ne edes ehtivät alkaa pahoittelemalla tekemäänsä virhettä. Pahoittelun jälkeen julkaiset korjatun viestin ihan normaaliin tapaan.

Nykyään oikeinkirjoituksen voi tarkistaa monella eri tavalla. Löydä itsellesi sopiva tapa hoitaa tarkistus. Kuten mainitsin, käytän isoissa tapahtumissa Google Docsia – se tarkistaa samalla oikeinkirjoituksen.

Toinen hyvä tapa välttää virheitä on sopia yrityksessä some-vastaavat, joilla on yhteinen tapa keskustella yrityksen some-näkyvyydestä (esim. Slack). Kun joku haluaa julkaista jotain, niin hän kirjoittaa sen ensin muille tarkistettavaksi. Näin joku tarkistaa ja ehkä ehdottaa parannuksia tai lisäyksiä (kuten asiaan liittyvät häsät). Kun ehdotus on julkaisuvalmis, niin riittää että yksi näyttää peukkua ,että sen voi julkaista. Näin twiitit saadaan nopeasti julkaistua tarkistuksen kera ja vältytään pahoilta mokilta.

Nyt voit jakaa tämän artikkelin seuraajillesi tai ottaa meihin yhteyttä, niin autamme sinua niin Twitterin kuin muun someviestinnän kanssa.

Twiittailemisiin,
Kenneth (Kenda) Levänen