CMADFI 2017 – yleisön osallistaminen, visuaalisuus ja mittaaminen somessa

Tammikuussa 2017 kuudetta kertaa järjestetty CMADFI (Community Manager Appreciation Day Finland) on tapahtuma, jossa nostetaan esiin someammattilaisten kasvavan ammattikunnan ajankohtaisia kysymyksiä. Tällä kertaa Tampereelle saapui yli 300 osallistujaa kuulemaan luentoja sekä verkostoitumaan.

Vuosittain tapahtuman osallistujille tehtävä Yhteisömanageritutkimus kertoi, että vuonna 2016 suurin osa vastaajista toimii sosiaalisen median ammattilaisina. Yli puolet vastaajista toimii yhä sivutoimisina, sekä hyvin vaihtelevilla ammattinimikkeillä, sisältäen niin perinteisiä viestinnän nimikkeitä (esim. tiedottaja) kuin uusia digimarkkinoinnin nimikkeitä (esim. social media manager). Digiajassa markkinointiviestinnän toimenkuvat elävät vauhdilla kanavien ja välineiden mukana.

Sisällöntuottajamme Annika osallistui tapahtumaan toista kertaa. Hän poimi puheenvuorojen joukosta kolme keskeistä asiaa.

1. Yleisön osallistaminen

Yleisön innostaminen ja osallistaminen sisällöntuotantoon puhutti paljon, koska yritysten haaste on erottua asiakkaiden somevirrassa, jossa he kilpailevat asiakkaiden ystävien tuottamien sisältöjen kanssa. Ohessa kolme case-esimerkkiä yleisön osallistamiseen eri näkökulmista.

Valokuvatuotanto

Flocklerin toimitusjohtaja Toni Hoponen puhui valokuvien sisällöntuotannosta ja esitteli erityisesti Instagramissa toimivaa “hashtagilla osallistamista”. Tärkeää on päättää erottuva hashtag ja muistuttaa siitä taukoamatta. Osallistamisessa auttaa, kun vahvistaa sitä, mitä asiakkaat luontaisesti tekevät (esim. Lomarenkaan kamppiksessa #lomafiilis). Osallistumiskynnys kannattaa pitää matalalla (esim. Dronningholmin tähtitortun #uudetmuodot) ja tuoda mukaan merkityksellisyys (esim. Pauligin Hävikkihaaste #ruokahävikki).

Suosituimmat kuvat on hyvä tunnistaa ajoissa (esim. analytiikan avulla), ja niitä kannattaa jakaa uudelleen reaaliajassa (HUOM! Varmista, että tähän on lupa). Ideoita omaan sisällöntuotantoon voi poimia muiden innostavista somekuvista. Tärkeää on myös tuntea asiakkaansa, jotta somemainontaa voidaan kohdistaa käyttäjätietojen avulla.

Roihu-tapahtuman markkinointiviestintä

Katriina Valkeapää kertoi Suomen vuoden 2016 suurimmasta tapahtumasta, Suomen Partiolaisten järjestämästä Roihu-leiristä. Roihun markkinointiviestinnän punaisena lankana oli leiriläisten osallistaminen ja aktivointi sosiaalisessa mediassa. Tapahtuman käytössä oli yhdeksän somekanavaa ja 30 000 henkilön kokoinen yhteisö, sekä käytössä häshtagit #mäoonliekeissä ja #kovaaosaamista. Näiden avulla saavutettiin 2,8 miljoonaa näyttöä Roihusta. Someosallistaminen onnistui, koska se oli hyvin suunniteltua ja pohjautui partion arvoihin (avoimuus, kunnioitus, vastuullisuus ja ystävällisyys).

Pikku Kakkosen tempaus

YLE:n Petra Palola ja Elli Murtonen esittelivät Pikku Kakkosen tammikuisen 40-vuotis synttäritempauksen, jossa koko Suomi haastettiin laulamaan ohjelmasta tuttua Postilaulua: “Pikku Kakkosen posti, postilokero 347, 33101 Tampere 10, Pikku Kakkosen posti”. Haaste innosti etenkin aikuisia ja työporukoita, jotka osallistuivat tempaukseen yli 300 videolla. Näin laajan innostuksen todettiin perustuvan mm. ihmisten nostalgiannälkään. Ja tokihan Postilaulu laulettiin silmäkulmat kostuen myös CMADFI:ssä yhteisömanageriporukalla.

2. Visuaalisuus

Yksi käytännönläheisimpiä puheenvuoroja oli Tampereen Yliopiston kuvajournalismin opettaja Anssi Männistön vinkkipaketti valokuvaamiseen. Anssi kannusti kuvaajia tarttumaan ajatukseen, että somessa toimii kuva, jossa on “toiminnallisuutta ja tarinallisuutta”. Esimerkiksi pöydällä seisovan maitopurkin sijaan voit kuvata tilannetta, jossa maitoa kaadetaan lasiin.

Ensi kerralla kuvatessasi, toimi näin:

  • Mene lähemmäs kohdetta
  • Pelkistä tausta
  • Rauhoitu ja katsele vielä ympärillesi
  • Mieti tarinallisuutta
  • Muista kuvakulmat ja toiminnallistaminen

3. Mittaaminen ja analysointi

Viestinnän ja markkinoinnin tekemisessä onnistuu vain, jos mittaa ja analysoi toteutuksia ja tuloksia huolellisesti. Sama pätee sosiaaliseen mediaan ja digimarkkinointiin. Vain kokeilemalla ja tuloksia analysoimalla voi ymmärtää, millainen sisältö toimii millekin kohderyhmälle. Toisinaan tätä voidaan tehdä hyvinkin nopeasti. Työkaluja on somepalveluiden omien analytiikkaosien lisäksi saatavilla monia erilaisia ja eri hintaisia.

Työkalut helpottavat ja tehostavat mittaamista, mutta analysointia ei voi jättää täysin niiden varaan. Tampereen teknillisen yliopiston tutkija ja Digisyke-projektissa vaikuttava Vilma Vuori kertoi, kuinka someanalytiikan avulla voidaan tunnistaa erilaisia tunnetiloja ja tehdä niistä päätelmiä. Analytiikka kertoo muun muassa sen, että ällistystä ja riemua sisältävät viestit leviävät varmimmin. Vilma kuitenkin varoitti, että useimmat työkalut eivät ymmärrä sisältöjen sävyjä, yleistystä tai sarkasmia. Työkalun suorittamassa analysoinnissa voi käydä esimerkiksi niin, että kun negatiiviseen twiittiin aiheesta X tägätään ongelman ratkaisemiseen kykenevä yritys, katsoo työkalu twiitin negatiiviseksi huomioksi kyseistä yritystä kohtaan.

Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että sometekemistä seuraamalla, mittaamalla ja analysoimalla on mahdollista oppia ja parantaa tuloksellisuutta.

CMADFI-päivän parasta antia oli myös osallistujien kanssa verkostoituminen. Uusia tuttavuuksia pääsi solmimaan itse tapahtuman lisäksi myös bussikuljetusten aikana. Tapahtumaan osallistuminen oli nimittäin tehty helpoksi tarjoamalla yhteiskuljetusta Helsingistä Tampereelle ja takaisin. Päivä oli pitkä, mutta myös antoisa.

Jos sosiaalisen median sisällöntuotanto ja sen kehittäminen kiinnostaa, niin ota yhteyttä. Me Redlandilla autamme ja opetamme mielellämme.